VPK miehittää sammutusauton asemallaan jo 1940-luvulta lähtien kesäviikonloppuisin. Tällä turvataan VPK:n lähtövalmius, koska kaikkia jäseniä ei tavoiteta hälytykseen kesälomamatkoilta. Kesäpäivystyksiä tehdään edelleen vuoroviikonloppuisin Maarian ja Kaarinan VPK:den kesken.
Erik Julinin patsashanke oli ollut esillä jo 1913, mutta tavoite konkretisoitui palokunnan 110-vuotisjuhlassa, jossa Walter Runebergin veistämän rintakuvan pohjalta tehty patsas paljastetaan. Patsas sijoitetaan Eerikinkatu 4:ään, jossa Julinilla oli kotitalo. Kuvassa patsaan paljastustilaisuus.
Palokellot korvataan komentopuhelinjärjestelmällä. VPK:n jäseniä soitettiin hälytykseen myös varusmestarin toimesta paloaseman hälytyspöydältä. Kun VPK:lle hankitaan numeroiden pikavalintalaite, vääriin numeroihin tapahtuvat soitot vähenevät huomattavasti. VPK:n talon sisällä on myös oma hälytysjärjestelmänsä, jonka yksi punainen hälytysvalo oli pitkään 2000-luvulle saakka Eerikinkadun ja Humalistonkadun risteyksessä (kuvassa).
VPK:n naisosasto perustetaan 1967. Ajatus ei ole uusi, koska ajatus palokuntanaistyöstä on esitetty jo 1873 Åbo Underättelser -lehdessä julkaisussa mielipidekirjoituksessa.
Palokunta ostaa kaksi International-merkkistä sammutusautoa vuosina 1968 ja 1970. Paloautoissa kalustokaapin oveen sijoitettuna paineilmalaitteet. VPK:lla on tällöin muutaman vuoden ajan kaupungin uusimmat paloautot. Vuonna 1971 VPK hankkii ensimmäisen miehistöauton, VW Doppelin, jossa on pressulava. Kuvassa autokalusto kuvattuna 1970-luvulla.
Operatiiviset yksikkötunnukset otetaan käyttöön 1979. VPK:n asemanumeroksi tulee 6 ja sammutusautojen tunnuksina ovat 61 ja 62. Dodgen tunnus on 63 ja Volkswagenin 66.
VPK hankkii Volvo-merkkisen vanhan öljyauton ja muuttaa sen säiliöpaloautoksi. Autossa on 8000 litraa vettä ja vähän letkukalustoa. Operatiiviseksi tunnukseksi tulee 65. Ajoneuvo sijoitetaan keskimmäiseen talliin keula edellä aina vuoteen 1993 saakka, koska muutoin auto ei mahdu sisälle.
Uusi sammutuspukuhuone rakennetaan 1981 pienentämällä vanhaa tallia. Uusi päivystyshuone rakennetaan nykyiselle paikalleen. 1983 valmistuu VPK:lle sauna. Tätä ennen palokuntalaisilla ei ollut suihkutiloja asemalla käytettävissään – joskus päästiin pääpaloasemalle saunaan. Vuonna 1984 siirrytään kaukolämpöön ja vanha kattilahuone otetaan hälytyspukuhuoneeksi. Vanhaa tallia remontoidaan ja se valmistuu vuonna 1985 tiilikerhoksi – palokunnan oleskelutilaksi. Nuoriso-osastolle rakennetaan tilat vanhaan varanarikkaan. Kerhohuonetta remontoidaan koulutustilakäyttöön.
Mini-Hinta -tavaratalon avajaisissa pyromaani sytyttää talouspaperipakkauksia tuleen. Viereisen talon evakuoinnissa VPK:n päällikkö Rolf Andersson saa sydänkohtauksen ja kuolee sairaalassa tajuihinsa tulematta. Tavaratalo romahtaa tulipalon johdosta. Kuva: VK Hietanen, Museovirasto / Finna.fi
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Jukka Heinonen. Ensimmäisenä toimintavuonna osasto kokoontuu 17 kertaa.
Kaukohakujärjestelmä korvaa puhelinsoitot 1986. Järjestelmässä hälytys lähetetään palokuntalaisten hakulaitteisiin.
Juhlavuotta vietetään teemalla ”Palokunta Suomessa 150 vuotta”. Tapahtumia on laajasti, mm. orkesterin juhlakonsertti, avointen ovien tapahtuma sekä Palovaroitin joka kotiin -kampanja, valokuvanäyttely sekä juhlapostimerkin julkaisu. Rolf Anderssonin muotokuva paljastetaan. Pääjuhlassa julkistetaan FM Ismo Heervän kirjoittama historiikki.
Helena Soiri-Snellmanin kirjoittama rakennushistoriikki ”Brankku 100 vuotta” julkaistaan. Edeltävänä vuonna otetaan esille joitain juhlasalin alkuperäisiä koristemaalauksia. Uudistettu vaateaula otetaan käyttöön. Uudistustöiden yhteydessä löytyy alkuperäinen vaateaulan kaide joka entisöidään.
VPK hälytetään asemavalmiuteen autolautta Estonian uppoamisen johdosta. Hälytys valmiuteen tulee kello 05:58 ja vapautus valmiudesta 07:17. Valmiudessa on 17 henkeä.