Syyskuun neljäntenä vuonna 1827 syttyy tulipalo kauppias Hellmanin tontilla. Palo tuhoaa 7/10 Turun rakennuskannasta.
Vuonna 1835 senaatti hyväksyy palotornien rakennuspiirrokset. Tornit sijoitetaan nykyisen Vartiovuoren vesilinnan ja Taidemuseon paikalle. Viimeinen hälytys torneista annetaan 1902.
Kuva: Puolalanmäen palotorni. Petri Aallon kokoelmat.
Kauppias ja apteekkari Erik Julin kutsuu koolle kokouksen Kupittaan Kaivohuoneelle, jossa päätetään perustaa Frivilliga Brandcorpsen i Åbo. Palokunnan ensimmäiseksi päälliköksi valitaan kokouksessa hovioikeuden asessori Georg Tihleman.
VPK:n ensimmäinen hälytys tulee Vähä-Hämeenkadulle, jossa lääninmamittari B.Mallenin talossa on syttynyt tulipalo. Pohjalla VPK:lla on yksi harjoitus. Mallenin tontin rakennukset palavat kivijalkaan ja tuli pääsee leviämään tien toiselle puolelle kauppias Rautalinin taloon. Tulen leviäminen enemmälle onnistutaan silti estämään. Kuva: VPK:n vanhinta palokalustoa kuvattuna Turun linnan sisäpihalla palokuntanäyttelyssä 1938.
Vuonna 1872 valkea kankainen mekko korvaa edellisen puvun (valkoiset housut ja osaston värinen villapaita). Komppanian väri ilmenee puvun hihansuiden ja kauluksen väristä (kuvassa kolmannen komppanian puku). VPK:n päälliköllä on kolmen komppanian värit omassa puvussaan.
VPK:n soittokunta perustetaan. Soittokunta on torviseitsikko, jossa on yhdeksän henkeä – tärkeimmät stemmat soitettiin kahdella torvella. Kuva on vuodelta 1892.
VPK vastaanottaa ensimmäisen kunnialippunsa, jonka ompelivat ja lahjoittivat Turun kaupungin naiset. Lippu on käytössä vuoteen 1938 saakka, jolloin se korvataan uudella vastaavalla.
Teatteritalo (nyk. Ruotsalainen Teatteri) palaa maaliskuussa 1881. Sammutustöitä haittaa kova pakkanen sekä liian lyhyt tikapuukalusto. Valokuvaaja Ole Aune ottaa sammutustöistä valokuvan joka on todennäköisesti ensimmäinen tulipalosta otettu valokuva Turussa. Kuvassa palokunta teatterin edessä tulipalon jälkeen.
Johan Gustaf Henriksson putoaa sammutustöiden yhteydessä ja lyö päänsä niin pahasti että menehtyy vammoihinsa parin päivän kuluttua. VPK teettää muistolaatan, joka on nykyisin VPK:n talon aulassa.
Palokunnan käsivoimaruiskukalusto lisääntyy 1800-luvun lopulla. Suurin lisäys kalustoon saadaan 1890, jolloin pääkonsuli C.M.Malm lahjoittaa palokunnalle edesmenneen poikansa muistoksi parhaan ruiskun jonka rahalla saa. Pääkonsulin poika Carl Mauritz Malm sai kuolemaan johtaneen taudin osallistuessaan Ruissalon kartanon riihen sammutustöihin 1889. Ludwigsbergin ruiskua (kuvassa yllä) kutsutaan jatkossa ”Malmiruiskuksi” lahjoittajansa mukaan.
VPK:n talo valmistuu vuonna 1892. Talossa on kaksikerroksinen juhlasali, kabinettihuoneita, ravintolasali sekä Turun ensimmäinen sisäkeilarata.
Yllä postikortti Turun VPK:n talosta 1910-luvun alussa. Kuva: Petri Aallon kokoelmat
Turkuun valmistuu vesijohto 1903. VPK hankkii kolmet palopostikalustolla varustetut letkurattaat (kuvassa). Samalla luovutaan vanhoista kierreliittimistä ja siirrytään nykyisenkaltaisiin ”silmänräpäysliittimiin”. Siirtymäaikana VPK:lla on itse tehtyjä muunnosliittimiä, joilla vanhat letkut voidaan liittää uusiin.
VPK:n talossa tehdään pian sen valmistumisen jälkeen muutostöitä, joissa vuonna 1905 salin koristemaalaukset peittomaalataan jugendhenkisellä vaaleammalla värillä.
VPK:n jäsen Juho Nurmi menehtyy Puuteollisuusyhtiön tehtaan tulipalossa. Palosta pelastetaan palovammoja saaneet palokuntalaiset A.Tuomi ja E.A.Wiren, mutta Juho Nurmea ei voida enää pelastaa. Samassa tulipalossa vakinaisen palokunnan palokonstaapeli Johan Petter Nykänen menehtyy. Molempien muistolle hakkautetaan samanlaiset muistolaatat.
Ensimmäinen maailmansota tai sisällissota eivät juurikaan vaikuta palokunnan toimintaan, mutta mahdollisista hälytyksistä tuolta ajalta ei ole merkintöjä. Sisällissodan jälkeen on ilmeistä että punaisten toimintaan osallistuminen johti VPK:sta erottamiseen, näin kävi ensimmäisen osaston puheenjohtaja Edwin Wahlstenille, joka erotetaan 2.5.1918. Edwin Wahlsten kuvassa äärimmäisenä oikealla.
Vuonna 1925 palojärjestyksessä määritellään VPK:n toimivan kaupungin reservipalokuntana. VPK:n rooli ensilähdon palokuntana Turun kaupungissa on ohi. Palokunta ostaa ensimmäisen moottoriruiskunsa vuonna 1923 ja ensimmäisen paloautonsa vuonna 1924 (kuvassa).
VPK:n taloon ei rakennettu paloasematiloja, koska palokalusto oli hajasijoitettu palokunnan jäsenten koteihin. Kun VPK hankki ensimmäiset paloautonsa, niille rakennettiin tallitila näyttämön alapuoliseen kellaritilaan. Tallitila ulottui pitkälle nykyisen tiilikerhon puolelle. Tämä ns. ”vanha talli” on edelleen käytössä, tosin paljon pienempänä. Talliin on sijoitettu palokunnan miehistöauto. Kuvassa palokunnan autokalusto 1920-luvulla.
Vuonna 1926 hankitaan avomallin Packard, joka koritetaan umpikoriseksi paloautoksi 1938 (kuvassa). Vuonna 1936 hankitaan Chevrolet -kuorma-auto, jossa on katettu miehistöohjaamo ja pressulava.
Turun palosta kuluu sata vuotta 4.9.1927. Muistojuhlassa paljastetaan muistomerkki, joka on edelleen Maariankadulla paikallaan. Kuva: Elina Helkala.
Amerikkalaissyntyinen Josephine Baker esiintyy Suomessa Helsingissä ja Turussa. Turussa Baker esiintyy VPK:n talolla. Esitystä häiritään turkulaisen oikeistonuorison toimesta koska esitys koetaan epäsiveellisenä. Kadulla vihelletään protestiksi ja poliisi joutuu sulkemaan lähikatuja. Kuvassa Josephie Baker esiintymässä Helsingissä. Lue myös TS:n juttu: https://www.ts.fi/teemat/6181583.