Kiertolaiselämää ennen omaa taloa
Turun VPK eli pitkään "kiertolaisen elämää". Omien toimitilojen puuttuessa VPK vuokrasi järjestämiään tapahtumia sekä yhdistystoimintaa varten erilaisia kiinteistöjä. VPK oli vuokralla viidessä eri osoitteessa, muun muassa kondiittori Lehtisen talossa Uudenmaankatu 2:ssa sekä hotelli Phoenixissa Aurakatu 7:ssa.
Suomessa palokunnilla oli omia palokunnantalojaan, joiden tärkein tila useimmiten oli juhlasali. Joissain palokunnantaloissa oli lisäksi tilaa palokaluston säilytykseen. Ensimmäiset palokunnantalot rakennettiin vuonna 1887 Vaasaan ja Jyväskylään. Samana vuonna Turun VPK aloitti palokunnantalolle sopivan tontin etsimisen. Tarkoituksena oli nimenomaisesti rakentaa juhlahuoneisto, jota VPK vuokraisi kuntalaisille ja jossa palokuntalaiset voisivat harjoittaa yhdistystoimintaa.
Tonttilahjoitus
Vuonna 1889 Turun kaupunki lahjoitti VPK:lle tontin silloisen Pyhän Eerikin kadun (nyk. Eerikinkatu) ja Kehruuhuoneenkadun (nyk. Eskelinkatu) risteyksestä. Lahjakirjassa todettiin:
"..johon vapaaehtoinen palokunta olisi tilaisuudessa rakentamaan oman kunnan yhteisiä keskustelukokouksia ja seuranpitoa varten aiotun talon..".
Turussa ei tuohon aikaan ollut suurelle yleisömäärälle soveltuvia juhlatiloja, joten VPK:n rakennushanke vastasi kysyntään.
Talo valmistuu
Palokunnantalon suunnitelmista vastasi lääninarkkitehti Karl Viktor Reinius. Peruskiven muuraus tapahtui 19.4.1891 ja uuden talon vihkiäisiä juhlittiin jo noin puolitoista vuotta myöhemmin 30.10.1892. Turulla oli viimeinkin kunnollisen akustiikan sisältävä konsertti- ja juhlasali.
Sanomia Turusta -sanomalehti kirjoitti uudesta palokunnantalosta seuraavasti:
"Oikein on tekijä oivaltanut, minkä muotoinen pitää olla palokunnan talo. Yksinkertaisena, vakavannäköisenä se siinä seisoo ilman koristuksia, mutta huomiota se vetää puoleensa - mielellään sitä katsoo".
Talo oli huomattavan yksinkertaisen näköinen, sillä julkisivun rappauskoristelut voitiin toteuttaa vasta vuonna 1897 testamenttivaroin. Vuonna 1893 VPK:n taloon saatiin - turkulaisten liikemiesten avulla - Steinway-merkkinen flyygeli, joka on salissa edelleen.
VPK:n talo on uusrenesanssipalatsi, jonka keskeisin tila on kahden kerroksen kokoinen juhlasali. Toisessa kerroksessa juhlasalia kiertää kolmelta sivulta lehteri. Esiintymislavan kupoliissa on koristemaalari C. H. Ehrlingin maalaus, johon on ikuistettu palokunnan sen ajan tehokkain ja uusin paloruisku nro.6.
Näyttämön taakse jäi kaksi kolmion mallista tilaa, joista toiseen rakennettiin portaikko näyttämöltä kellariin ja toiseen letkujen kuivaustorni - ainoa palokuntatoimintaan suoraan viittaava toiminnallisuus rakennushetkellä.
Palokunnantalo maalattiin sisäpuolelta maalarimestari Samuel Koskisen toimesta tummasävyisellä koristemaalauksilla. Juhlasaliin hankittiin tukholmalaisesta Joseph Lejan liikkeestä kristallikruunut ja huonekalutehdas Thonetin wieniläistuolit. Lämmitys tapahtui kaakeliuunein ja valaistus oli toteutettu kaasulla.
Juhlasalin lisäksi palokunnantaloon rakennettiin I-luokan ravintola sekä kellarikerrokseen Suomen ensimmäinen sisäkeilarata. Ravintolatoimintaa palokunnantalolla oli vuoteen 1937 saakka jolloin VPK otti ravintolatilat omaan käyttöönsä. Ravintolasta tuli kahvila ja sitä ylläpitämään perustettiin VPK:n Ravintola Oy. Palokunnan omia tiloja valmistumishetkellä olivat mm. johtokunnan huone, intendentin huone, kerhohuone jäsenistölle ja lukusali.
Talon varusmestarille (vahtimestarille) oli rakennettu asuintila kellarikerrokseen keittiötilojen taakse sisäpihan puolelle. Tässä tilassa varusmestari perheineen asui aina vuoteen 1952 asti, jolloin uudet tallitilat rakennettiin ja varusmestarille rakennettiin asunto tallin yläpuolelle.
Ensimmäiset muutostyöt
Jo 1900-luvun alussa VPK:n talossa tehtiin ensimmäisiä suurempia muutostöitä. Samuel Koskisen tummasävyiset koristemaalaukset maalattiin piiloon vaaleammilla sävyillä. Maalaustöitä tehtiin myös kabineteissa, jotka maalattiin eri väreillä. Tämän jälkeen kabineteista puhuttiin keltaisena, punaisena tai vihreänä salina.
Samalla rakennettiin kellariin uusi vaateaula osin keilaradan päälle. Keilaradan tuomasta metelistä juhlasalin puolella oli valitettu aikaisemmin. Vaateaulaan tehtiin uusi sisäänkäynti pääovien Eerikinkadun puolelle. Keittiö ja VPK:n kerhohuone saivat samalla omat ulko-ovensa.
"Kunnan puolesta ei siis ole mitään vaivoja säästetty, jotta huoneisto hauskuuteen ja mukavuuteen nähden vastaisi oikeutettuja vaatimuksia"
Sähkövalo VPK:n taloon oli saatu jo vuonna 1900, vesiklosetti rakennettiin 1905. Vuonna 1914 rakennettiin juhlasalia ja sen vaateaulaa lämmittävä keskuslämmitysjärjestelmä. Vuosisadan alussa, vuonna 1912, palokunnantalon takaseinustalle rakennettiin puinen harjoitustorni.
Palokunnantalosta tulee paloasema
Palokunta osti ensimmäisen paloautonsa 1925. Tähän asti palokalusto oli hajasijoitettuna pitkin kaupunkia, jotta mahdollisen palon sattuessa sammutuskalustoa oli lähettyvillä. Autojen hankinnan myötä palokunnantalolle rakennettiin autotalli esiintymislavan alle kellaritiloihin. Enää palokuntalaiset eivät lähteneet suoraan palopaikalle, vaan hälytyksen tullessa kokoonnuttiin palokunnantalolle. Nopeasti kuitenkin huomattiin paloautotallin olevan ahdas ja epäkäytännöllinen. Tallitila on edelleen käytössä, tosin pienempänä kuin 1925. Talliin on sijoitettu palokunnan miehistönkuljetusauto.
Vuosien 1925-1926 peruskorjaus
Samana vuonna kun palokunta osti ensimmäisen paloautonsa, tehtiin palokunnantalolla suuria remontteja. Vuonna 1926 VPK:n talon keittiöön ostettiin suuri rautainen puuhella. Kyseinen "Bolindenin tehtaan komistus" on edelleen keittiössä - tosin ruokaa siinä on viimeksi valmistettu 90-luvulla.
Vuonna 1928 palokunnantaloon asennettiin Radioyhdistyksen johdot, jonka jälkeen palokunnantalolta voitiin lähettää suoria radiolähetyksiä. Vuotta aikaisemmin intendentin (isännöitsijän) huone oli muutettu arkistohuoneeksi. Samana vuonna julkisivut maalattiin ja Eskelinkadun keskisaliittiin maalattiin teksti "VPK - FBK".
Lisärakennus 1952
Vuonna 1952 VPK rakennutti kaksikerroksisen lisärakennuksen VPK:n talon yhteyteen. Alakertaan tuli paloautotalli kolmelle paloautolle ja yläkertaan ravintolan emännän huone, varusmestarin asunto (2h+k) sekä VPK:n toimistohuone. Varusmestarin vanhasta asunnosta tehtiin palokuntalaisille hälytyspukuhuonetiloja. Lisärakennuksen tieltä purettiin vanha harjoitustorni.
1960- ja 70-lukujen remontteja
Vuonna 1962 uusi katusuunnitelma uhkasi VPK:n taloa. Toteutuessaan VPK:n talo olisi purettu näyttämön kohdalta, samalla olisi purettu palokunnan tallitila. Suunnitelmat eivät onneksi kuitenkaan toteutuneet. Samana vuonna siirryttiin vesikeskuslämmitykseen. Vaateaulassa tehtiin muutostöitä.
Julkisivut maalattiin 1966 - väärällä värillä. Uusrenesanssin tyylin mukaisesti koristeiden tule olla seinän perusväriä tummempia. Kaiken lisäksi käytetty lateksiväri lohkeili ja irroitti kipsikoristeita.
1973 talossa tehtiin suuria sisätilakorjauksia. Ennen korjauksia Turun pääposti oli ollut vuokralaisena palokunnantalossa postitalon remontin johdosta. Rahakas vuokralainen mahdollisti remonttien tekemisen. Juhlasalissa vaihdettiin parketti, uusittiin äänentoistoa, parannettiin akustiikkaa sekä maalattiin seiniä - myös muualla talossa. Vaateaulan WC-tilat uusittiin.
Tiloja palokuntakäyttöön
VPK:n talosta otettiin joutokäytöllä olevia tiloja palokuntalaisten käyttöön 80-luvulla. Uusi hälytyspukuhuone rakennettiin vanhan tallin tiloihin, samalla vanhaa paloautotallia pienennettiin. Uusi hälytyshuone rakennettiin tilaan, jossa aikaisemmin oli varusmestarin keittiö.
Ravintolan vanhaan varastotilaan rakennettiin talkootöillä pesu- ja saunatilat jotka valmistuivat 1983. Tätä ennen miehistöllä ei ollut kunnollista pesutilaa, jossa peseytyä hälytyksen jälkeen.
Kaukolämmitys asennettiin 1984, jolloin vanhat pannuhuone ja öljysäiliön tilat otettiin palokunnan käyttöön. Vanhaan pannuhuoneeseen rakennettiin uusi hälytyspukuhuone. Tämän jälkeen vanhan hälytyspukuhuoneen tilaa laajennettiin ja otettiin käyttöön kerhotilaksi, niin kutsutuksi "tiilikerhoksi", jossa on oleskelutilaa sekä keittiö.
Nuoriso-osastolle remontoitiin pukuhuone tilaan, joka oli aikoinaan ollut ylimääräisenä vaatesäilytystilana. Samoin rakennettiin WC -tilat tiilikerholle. Vanha kerhohuone muutettiin koulutustilaksi kun Eskelinkadun puoleinen sisäänkäynti purettiin.
1990-luvun muutostyöt paloasematiloissa
Vuonna 1993 tallitiloja remontoitiin uuden autokaluston tieltä. 90-luvun paloauto ei mahtuisi vuoden 1952 paloauton talliin, joten tallin ovia levennettiin ja lattiaa pudotettiin noin puoli metriä.
Samana vuonna palokunta otti käyttöön nykyisen kuntosalitilansa Eerikinkadun puolella taiteilijalämpiön alla. Aikaisemmin tila on ollut toimistokäytössä sekä varusmestarin verstaana. Ennen kuntosaliksi muuttamista tila toimi biljardihuoneena. Kuntosalina silloin toimi hälytyshuoneen perälle väliseinällä eristettu "punttikoppi", jonne ei painonnostopenkin lisäksi mahtunut muuta kuntoilukalustoa. Vanhasta punttikopista tuli päällystön hälytyspukuhuone.
Vuosituhanteen vaihteessa suoritettiin saunatilojen uudistus, jossa kiuas uudelleensijoitettiin ja lauteet uusittiin.
VPK:n talo täyttää 100 vuotta
Vuonna 1992 VPK:n talo tuli "aikamiehen ikään". Juhlavuonna julkaistiin Helena Soiri-Snellmanin kirjoittama rakennushistoriikki "Brankku 100 vuotta - Turun Vapaaehtoisen Palokunnan talon rakennusvaiheet". Juhlavuodeksi päätettiin uusia palokunnantalon vaateaula arvokkaammaksi kuin mitä tila oli 1960-luvun remontin jälkeen. Alkuperäinen puinen kaide löytyi remontin yhteydessä ja se entisöitiin.
Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Aurajoen rannassa maailmanennätysyritys: 100 tuntia suhkutusta yhtäjaksoisesti. Yritys onnistui ja päätyi useisiin medioihin. Viimeisen tunnin aikana Aurajoen rannassa oli sadan suihkun suihkutusnäytös, johon osallistui useita lähiseutujen sopimuspalokuntia.
Juhlavuonna varusmestarin asunto tallitilojen yläpuolella otettiin kokonaisuudessaan palokunnan toimistokäyttöön. Tiloihin muuttivat toimistosihteeri sekä markkinointipäällikkö.
Uudelle vuosituhannelle
Vuonna 1997 tehtiin palokunnantalon entisöinti- ja peruskorjauksen hankesuunnitelma. 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä talossa uusittiin parketti, kunnostettiin ikkunoita, kuntokartoitettiin perustus, uusittiin tuoleja ja pöytiä.
Vuonna 2000 sattui niinkin onnettomasti että kohdevalaisin syttyi palamaan juhlasalin näyttämöllä. Talon automaattinen paloilmoitinjärjestelmä hälytti pelastuslaitoksen nopeasti paikalle. Ensinäkemältä paloa ei havaittu, mutta tarkemmalla havainnoinnilla palo paikallistettiin ja sammutettiin käsisammuttimella.
Palokunnantalosta tulee esteetön
Vuonna 2010 palokunnantalosta tuli virallisesti esteetön juhlahuoneisto jo olemassa olleiden suunnitelmien mukaisesti. Remontin ensimmäisessä vaiheessa entisöitiin ravintolasali kokonaisuudessaan - muun muassa alkuperäinen puinen katto otettiin esiin ja seinät maalattiin alkuperäiseen väriinsä.
Vaateaulan WC-tilat uusittiin. Tässä vaiheessa remontin budjetti oli ylitetty eikä raha-automaattiyhdistys suostunut avustamaan hissin rakennuskuluissa.
Huhtikuussa 2010 Suomen Kotiseutuliitto ja opetusministeriö myönsivät lisärahoituksen, jotta remontin toinen vaihe saatiin suoritettua. Uusi esteetön sisäänkäynti rakennettiin vanhan kerhohuoneen sisäänkäynnin kohdalle ja hissi rakennettiin kolmen kerroksen välille.
120-vuotisjuhla - Julin palaa kotiin
Talon esteettömyyttä juhlittiin palokunnantalon 120-vuotisjuhlissa 2012. Erik Julinin patsas siirrettiin vanhalta paikaltaan Eerikinkadun alkupäästä VPK:n talon Eskelinkadun puoleiselle sivustalle, arvoiselleen paikalle. Juhlassa myös julkistettiin päivitetty versio Helena Soiri-Snellmanin rakennushistoriikista.
Paloasematilojen remontti
2010-luvulla hälytyspukuhuone, WC-tilat sekä paloasematilojen käytävät remontoitiin. WC-tilat kaakeloitiin ja rakennettiin uudet kopit. Hälytyspukuhuone ja käytävätilat maalattiin vaaleilla sävyillä ja lattialle asennettiin kulutusta kestävä muovimatto. Remontin viimeisiä lattialistoja liimattiin vielä paikoilleen Päivä Paloasemalla -tapahtumaa edeltävänä iltana.
Vuonna 2015 uudistettiin hälytyspukuhuoneen kaapisto - alkuperäiset puiset kaapit purettiin ja tilalle saatiin lahjoituksena peltisiä kaappeja, joista poistettiin ovet. Sammutusasuille rakennettiin huoneen keskelle jäsenten suunnittelema vaateteline puhdas paloasema -oppien mukaisesti, jossa sammutusasut säilytetään erillään muista vaatteista.
Vuonna 2015 aloitettiin tiilikerhon päivityksen suunnittelu. Päivityksen ensimmäisessä vaiheessa tiilikerhon katto koolattiin ja levytettiin kipsilevyillä ja vanhat loisteputkivalaisimet korvattiin moderneilla led-tekniikan valaisimilla. Projektin toisessa vaiheessa ehostettiin ja uusitiin tiilikerhon pöytiä ja tuoleja.