Oman katon alle

Varojen keräystä ja kiertolaiselämää

Varojen keräys omaa taloa varten alkoi vuonna 1876. Kassaa kartutettiin erilaisia huvitilaisuuksia järjestämällä ja saaduin lahjoituksin. Ensimmäisen oman huoneiston palokunta oli vuokrannut 1872. Seuraavat kaksi vuosikymmentä palokunta vietti kiertolaiselämää. Ennen omaan taloon muuttamista oli toimittu seitsemässä eri osoitteessa.

Lahjatontin saaminen vauhditti rakennushanketta

Tontin etsintä alkoi vuonna 1887. Tonttikysymys ratkesi pian, sillä palokunta sai seuraavana vuonna 50-vuotislahjaksi tontin Turun kaupungilta. Rakennustoimikunta asetettiin vuonna 1889 ja vuonna 1890 tehtiin päätös oman talon rakentamisesta. Peruskiven muuraustilaisuus oli 19.4.1891 ja rakennuksen vihkiäiset pidettiin 30.10.1892.

Palokunnantalo - kaupungin uusi juhlahuoneisto

Palokunnantalon tärkein tila oli kahden kerroksen korkuinen juhlasali ja jonka toisessa päässä oli näyttämö. Juhlasalitilat koristemaalattiin ajan tyylivaatimusten mukaan. Juhlasalin ja pääportaikon maalauksesta vastasi maalarimestari Samuel Koskinen. Juhlasaliin hankittiin tukholmalaisesta Joseph Lejan liikkeestä kristallikruunut ja huonekalutehdas Thonetin wieniläistuolit. Lämmitys tapahtui kaakeliuunein ja valaistus kaasulla.

Palokunnantalossa oli juhlasalin lisäksi myös muita saleja. Talossa toimi I luokan ravintola ja alakerrassa kaupungin ensimmäinen sisäkeilarata. Taiteilijoiden huoneet olivat näyttämön vieressä. Palokunnan omia tiloja olivat mm. johtokunnan huone, intendentin huone, kerhohuone jäsenistölle ja lukusali.

Ulkopuolelta palokunnantalo oli vielä keskeneräinen. Ulkorappaus kipsikoristeineen voitiin toteuttaa vasta testamenttivaroin vuonna 1897. Samana vuonna rakennettiin taiteilijain huoneeseen oma sisäänkäynti.